Syksyn Näppärä seniori-kurssilla kunnostin 50-luvun nojatuolin. Alkuperäinen päällinen oli tummanvihreää kangasta ja osittain puhkikulunut. Valitettavasti siitä en ottanut kuvaa. Tuoli oli muuten hyvässä kunnossa. Suurin työ oli vanhan verhoilun ja pehmusteiden purkaminen. Kurssiaika riitti vain purkuun ja verhoiluun, puuosien kunnostus jäi kotitehtäväksi. Lopulta sain pintäkäsittelynkin valmiiksi ja tuolista tuli kaunis väripilkku ja ennen kaikkea siinä on hyvä istua.

Syysterveisiä!

Upea ja inspiroiva syksy on taas käsillä. Petäjä-opiston piirit ovat startanneet Parkanossa maanantaisin, Kankaanpäässä kahdella kurssilla tiistaisin ja Korvaluomalla keskiviikkoisin. Luvassa ovat myös viikonloppukurssit Kihniössä 4.10-26.10 ja 24.1-8.2 ja keväällä viikonloppukurssi koristemaalauksesta 7.3 - 22.3.2015. (Löytyy "kädentaidot"-osiosta). "Näppärät senioritkin" saavat loppuvuodesta oman osansa entisöinnistä ja verhoilusta. Tervetuloa siis kaikki uudet ja vanhat kurssilaiset!

Tähän blogiin toivoisin reipasta osallistumista, sillä tämä tuntuu kiinnostavan ihmisiä. Vaikka blogia ei sen kummemmin ole jaettu tai mainostettu, on täällä katsojia tämän puolentoista vuoden aikana ollut jo 1500 kertaa, joka minusta tuntuu suurelta määrältä. Olisi siis mukava, jos jakaisitte täällä kuvia tekemistänne töistä ja vielä mukavampi, jos vielä hieman kirjoittaisitte mitä olette niille tehneet. Kaikissa piireissä valmistuu upeita töitä, joiden kuvia voisitte ylpeänä tänne laittaa. Tulen siis piireissä patistelemaan teitä ja heittämään turhan kainostelun ja ujostelun pois. Autan tarvittaessa mikäli tuntuu, että blogitekstin lisääminen ei annetuista ohjeista huolimatta onnistu.

Tämä blogi voi toimia myös projektimyyntipisteenä. Jos teillä on tarpeettomana vanhoja tavaroita, jotka voisivat olla hyviä projekteja toisille piiriläisille, voitte ilmoittaa niistä tässä. Tänne ei tarvitse laittaa yhteystietoja, jos ei halua, vaan voin välittää tietoja piiristä toiseen. Kuva ja hinta riittää, niin muidenkin paikkakuntien piiriläiset saavat tiedon esineestä.

Teille, jotka vierailijoina käytte katsomassa tätä blogia, olkaa kärsivällisiä ja käykää välillä vilkaisemassa mitä tänne blogiin kuuluu. Ruohomäen Olli lupasi tulla jonain tiistaina kuvaamaan, mitä piirissä tapahtuu, joten videomateriaalia tulee tänne lähiviikkojen aikana.

Aurinkoisia syyspäiviä toivotellen,

Päivi

Kevät keikkuen tulevi...

Hei kaikki entisöinti- ja verhoilukurssien opiskelijat!
Syksy tuli ja meni niin viuhakkaasti, että vaikka vakaa tarkoitukseni oli heti kurssien alettua laittaa viestiä tänne blogiin, niin enpä sitä saanut aikaiseksi. No, nyt on aikaa sillä minun tammikuuni alkoi melko tylysti. Akillesjänteeni katkesi 3.1 ja sillä hetkellä, kun minun olisi pitänyt olla opettamassa kevään ihkaensimmäistä kurssia, makasin leikkauspöydällä Porissa. Seuraavat seitsemän viikkoa ovat siis "lusitut". Jalka kuusi viikkoa paketissa ja sitten vielä viikko aikaa opetella kävelemään uudelleen. Ei ollenkaan hyvä! Eli nyt keikutaan kevättä kohti yhdellä jalalla.
No, miten tästä sitten eteen päin? Petäjä-opisto yrittää järjestää teille sijaisia tähän alkukevääseen, sillä minä olen tarkalleen ottaen 2.3 asti sairaslomalla. Toivottavasti kaikki kurssit saadaan toimimaan ja saamme jatkaa sitten maaliskuussa taas yhdessä. Saatan laittaa tänne kuulumisia, joten käykää silloin tällöin kurkkaamassa tänne blogiin. Ja ennen kaikkea laittakaa tänne kuvia töistänne ja vaikka yhteisiä kuulumisista. Olisi ihan hauska kuulla mitä siellä puuhaillaan.
Minulta saa käydä hakemassa tarvikkeita, sillä täällä sitä sitten ollaan melko tiiviisti kotona. Soitelkaa tai laittakaa vain viestiä, mitä tarvitsette ja milloin tulette hakemaan.

Aurinkoista ja toivottavasti valkeaa alkuvuotta!
Päivi

Ihanaa... se alkoi taas...

...nimittäin entisöintiryhmän kokoontumiset tiistai-iltaisin Valtti-pajalla. Minulla alkoi kahdeksas vuosi tämän harrastuksen parissa eikä kyllästymistä ole näköpiirissä. Välillä on tietysti tylsää, jos joku työvaihe tökkii tai tulee takaiskuja. Mutta kaiken korvaa se mahtava tunne sitten kun saa jotain valmiiksi ja sitä yhdessä joukolla ihaillaan. Ja kotona on tietysti mukava ylpeänä esitellä aikaansaannoksiaan läheisille ja ystäville. Ja sitä paitsi on piirissä mukavaa muutenkin! Jos ei koko ajan huvita tehdä omaa työtään voi katsella muiden hommia tai vaan rupatella mukavia toisten kanssa.

Vuosien varrella olen entisöinyt tai kunnostanut ja verhoillut lähinnä tuoleja, lisäksi yhden pöydän ja pikkulipaston. Olen saanut tuoleja äidin jäämistöstä, sukulaisilta, ostanut kirppikseltä ja Huutonetistä.

Ensimmäinen työni oli topattu keinutuoli, jonka huusin Huutonetistä. Kunnostaminen kesti kauan kun kaikki työvaiheet olivat aivan uutta minulle. Tuoli piti purkaa ja se pilkottiin aluksi aivan kappaleiksi, koska kaikki liimaukset piti uusia. (Siinä vaiheessa kyllä meinasi mennä usko tähän hommaan.) Puuosat käsiteltiin, laitettiin jousitus ja istuimen pohja, pehmustus ja lopulta verhoilu. Sitten tuli isompi ongelma. Tuolin käsipuut olivat niin huonokuntoiset, että tarvittiin uutta puuta väliin. Tässä vaiheessa vein muuten valmiin tuolin ilman käsipuita kotiin ja istuskelin siinä telkkaria katsomassa. Käsipuiden työstäminen oli niin vaativaa, että tarvitsin Päivi-opettajan apua. Mutta ennen kuin päästiin siihen vaiheeseen paukahti tuolista yksi jalka halki. Nyt tuoli odottaa välivarastossa uutta inspiraatiota, että jaksais ja innostuis aloittamaan sen korjaamisen.

                                               alkutilanne syksyllä 2006...

                                                 parempia aikoja odotellessa...


Sitten sainkin mielestäni hyvän ajatuksen ja päätin hankkia tuoliin jostakin parempikuntoiset käsipuut, jotka tarvitsis vaan pintakäsitellä. No, Huutonetistä sattuikin löytymään 5 eurolla nojatuoli, jossa oli saman muotoiset käsipuut. Kävin noutamassa tuolin Pohjanmaalta mutta totesin kyllä heti, että käsipuut olivat liian lyhyet keinutuoliini. Eipä sitten auttanut muu kuin kunnostaa koko tuoli, eihän sitä nyt poiskaan voinut heittää. Se koki tällaisen muodonmuutoksen.

Äitini jäämistöstä sain monta tuolia, joita olen kunnostanut. Osa niistä on minulla kotona ja muutamat ovat saaneet kodin aikuisten lasteni luona.

Kaksi ruokapöydän tuolia olivat olleet äidillä iät ajat. Ne olivat alunperin tumman ruskeat ja minä itse olin ne joskus 70-luvulla maalannut valkoisiksi. Niinpä sain ruveta korjailemaan jälkiäni ja palauttaa tuolit lähemmäs alkuperäistä asuaan.

Äidiltä sain myös alunperin kummitädilleni kuuluneen nojatuolin. Nuorena halusin tuoliin vähän nuorekasta ilmettä ja päällystin sen ruskealla farkkukankaalla. Verhoilu ja puuosien käsittely menivät uusiksi ja nyt tuoli on paras tv-tuolini.

Vanhat ruokapöydän tuolit saivat uuden ilmeen...

Huutonetistä ostettu 50-luvun pikkutuoli palvelee työtuolinani...

Äidiltä perityt 40-luvun nojatuolit olivat jousitukseltaan kunnossa mutta verhoilu on uusi ja puuosat saivat uuden käsittelyn...

Vuosia sitten sain tädiltäni laiskanlinnan, joka oli todella surullisessa kunnossa. Liimaukset olivat aukeilleet, jousitus aivan kulahtanut ja verhoilut kuluneet, selkänoja vinksallaan. Tuoli oli alunperin kuulunut minun isoisoisälleni, joka oli kai saanut sen 50-vuotis- tai 60-vuotislahjaksi joskus 20-30-luvulla. Tuoli oli lapsuuden kodissani peräkamarissa sellainen parempi tuoli. Sitten tuoli matkasi tätini mukana maailmalla ja siellä rähjääntyi niin, että tarvitsi kovasti "hoitoa". Tuoli on kaunis mutta aika kookas eikä minulla oikein ollut sille paikkaa kotonani. Sitten sain ajatuksen. Veljeni 60-vuotispäivä oli tulossa parin vuoden kuluttua ja päätin kunnostaa tuolin antaakseni sen hänelle lahjaksi. Näin tuoli palaisi takaisin "kotiin". Kunnostustyössä meni yli kaksi vuotta ja se vähän myöhästyi merkkipäivästäkin mutta nyt se on luovutettu ja otettu mielihyvällä ja ilolla vastaan.

Tällä hetkellä työn alla on kaksi 60-luvun "kuppituolia". Ne ovat heräteostos kirpparilta enkä oikein tiedä, mihin ne tulevat sijoittumaan. Mutta luultavasti nekin löytävät paikkansa aikanaan.

Tässä muutamia entisöityjä huonekaluja...

                                                              1930-luvun? nojatuolit

                                                  lipasto 1900-luvun alkupuolelta

1950-luvun nojatuoli 

  lipasto viimeistelyvaiheessa

Ootraus ja marmorointikurssi 2013

     Ootraus ja marmorointi ovat vanhoja tapoja kuvioida puuta maalaamalla. Ootrauksen ja marmoroinnin ideana on ollut tehdä esineestä arvokkaamman näköinen kuin se oikeasti on. Ootrauksella jäljitellään jalopuuta ja marmoroinnilla eri kivilajeja.

Kurssilla perehdymme lähinnä talonpoikaisootraukseen ja – marmorointiin, jossa ei tavoitella välttämättä autenttista vaikutelmaa, vaan jokaisen maalarin omaa käsitystä ja näkemystä puusta ja marmorista. Kurssi ei siis vaadi mitään erityisosaamista maalaamisesta.

Kahden viikonlopun aikana tutustumme myös hieman ootrauksen, marmoroinnin, koristemaalauksen ja talonpoikaishuonekalujen historiaan, työvälineiden huoltoon, eri maaleihin, lakkoihin, ohenteisiin ja tapoihin tehdä maalauksia. Teemme ootrauksia ja marmorointeja harjoituslevyille ja, mikäli aikaa riittää, harjoittelemme myös perinteisten kukkakuvioiden maalausta eli koristemaalausta. Ootrauksen tai marmoroinnin voi tehdä omaan huonekaluunkin tai vaikka puurasiaan, mutta maalattavan pinnan pitää silloin olla puuvalmiina.

Kurssilla tulee kustannuksia maaleista, maalauspohjista, mahdollisesti siveltimistä ym. muista tarvikkeista. Kurssilaisille lähetetään ennen kurssin alkua tiedote tarvittavista välineistä ja kurssisuunnitelmasta.

VINKKI: Googlettamalla kuvahausta ”ootraus”, ”marmorointi”, ”koristemaalaus” löytyy hyviä kuvia aiheesta

Paikka: Valtti-paja, Asemakatu 7, 38700 Kankaanpää

Aika: La ja Su 23.–24.3, 6.-7.4.2013 klo 10-14

Ohjaaja: Entisöijä-verhoilijamestari Päivi Hieta, p. 050-5929 134

Ilmoittautumiset: Petäjä-opisto

     

Tervetuloa meidän blogiin!

Tässä se nyt on! Verhoilu ja entisöintipiirien yhteinen blogi. Ajatus tällaisesta blogista syntyi Parkanon piirissä syksyllä -12, kun eräs kurssilainen sai ison työnsä valmiiksi. Sitä ihaillessamme heräsi ajatus siitä, että olisi hienoa, jos näitä töitä ja siihen liittyvää valmistusprosessia näkisi joku muukin kuin vain ne jotka ovat sillä hetkellä paikalla. Ylpeys kurssilaisten itse tehdystä työstä ja lopputuloksesta on siis se miksi tähän blogi-asiaan sitten tartuin. Itse toivoisin, että saisimme tästä elävän keskustelupaikan, jossa voisimme jakaa sitä tekemisen tuskaa ja riemua ja ennen kaikkea sitä iloa, kun saa työnsä valmiiksi ja näkee omien käsiensä tuotoksen. Vuosien varrella nimittäin se tunne, kun näen opiskelijan olevan ylpeä saavutuksestaan, antaa minulle opettajana hienon onnistumisen tunteen, joka osaltaan siivittää omaa jaksamista tässä työssä.

Teiltä, hyvät opiskelijat, toivoisin tähän blogiin kuvia, juttuja ja kommentteja omista ja vaikka muiden töistä. Kaikissa piireissä meillä on hyvä henki ja tekemisen meininki ja sen toivoisin välittyvän tämän blogin myötä myös niille, jotka käyvät satunnaisina vierailijoina sivullamme. Ruohomäen Olli lupasi tulla jonain päivänä kuvaamaan keskustan piiriin meidän työskentelyämme, joten saamme tänne myös videokuvaa; toivottavasti mahdollisimman pian. Tämä on hyvä mahdollisuus esitellä tekemiänne töitä ja mahdollisesti kauempana asuvat sukulaiset ja tuttavatkin voivat käydä täällä katsomassa mitä te olette tehneet ja millainen teidän harrastuksenne on!

Ensimmäiseksi, että blogi ja opiskelijatoverit muilta kursseilta tulisivat tutuksi, voisitte laittaa tiedoksi vaikkapa oman kuvanne, esittelyn ja mistä piiristä olette. Jos materiaalin lisäyksessä tulee ongelmia tai sinne livahtaa jotain mitä ei pitänyt, niin ei hätää, ne saadaan kyllä täältä pois, joten rohkeasti kokeilemaan miten tämä toimii. Ainakin minä sain tämän tänne ongelmitta, vaikka tietokoneen käyttö ei ole vahvimpia puoliani.

Teille, vierailijat, toivotan tervetulleeksi lukemaan blogiamme ja katsomaan mitä olemme saaneet aikaiseksi. Toivottavasti tämä innostaa myös teitä ja ehkä saamme teistä myös uusia kurssitovereitamme. Ohjaamani viikottaiset piirit pyörivät tällä hetkellä (kevät 2013) Kankaanpään keskustassa, Korvaluomalla ja Parkanossa sekä viikonloppukurssi Honkajoella. Tulossa on maalis-huhtikuussa kahden viikonloppun mittainen kurssi, jossa perehdymme marmorointiin ja ootraukseen sekä koristemaalauksen perusteisiin. Opiston kevätnäyttelyssä voi tehtyjä töitä käydä katsomassa ihan "livenä". Kommentit myös teiltä ovat tervetulleita.  

Joten nyt vain toteuttamaan tätä meidän juttua!!!

Opettajanne, entisöijä-verhoilijamestari

 Päivi Hieta